Erityisherkkyys on haastava supervoima, Osa 2: Itsehoitokeinoja

Erityisherkkyys-sarjan ensimmäisessä osassa selvensimme erityisherkkyyden käsitettä tutkijatohtori Saara Nolvin kanssa. Voit lukea tuoretta tietoa sisältävän haastattelun tästä.

Vaikka erityisherkkyyden tieteellinen tutkimus on alkutekijöissään, on herkkyyden aiheuttaman kuormituksen työstämiseen tarjolla hyviä keinoja. Herkän ihmisen on viisasta rakentaa niistä itselleen toimiva kokonaisuus. Prosessissa voidaan yhdistää sekä tehokkaita näyttöön perustuvia menetelmiä, että omia arkisia itsesäätelykeinoja. Tarvittaessa tukea kannattaa hakea myös asiaan perehtyneeltä ammattilaiselta.

Kokeile seuraavia ideoita yksi kerrallaan. Anna itsellesi aikaa löytää elämäntilanteeseesi sopiva kokonaisuus.

  1. Löydä arkiset säätelykeinot

Hyödynnä arjessasi terveellisiä keinoja, joiden huomaat tasaavan hermostosi ylivirittymistä. Näitä ovat mm. teknologian ja muiden ärsykkeiden tauottaminen, hiljaisuus (tarvittaessa vastamelukuulokkeiden avulla), käsillä tekeminen puutarhanhoidon tai vaikka käsitöiden muodossa, rauhoittava taustamusiikki, lemmikin hoitaminen, yksinolo, kirjan lukeminen tai äänikirjan kuunteleminen. Erityisen tärkeää on turvallisten läheisten läsnäolo. 

2. Tunnista herkistävät taustatekijät

Kartoita onko elämässäsi meneillään kuormitustekijöitä, jotka voimistavat herkkyyttäsi. Näitä voivat olla univaje tai unihäiriö, työuupumus ja elämänmuutokset.

3. Vakauta vuorokausirytmi ja elämäntavat

Huolehdi säännöllisestä rytmistä ateroiden, taukojen, liikunnan ja unen osalta. Tutki kofeiinin vaikutuksia hermostoosi. Osalle jo yksi kuppi kahvia on liikaa varsinkin stressijakson aikana. Toiset taas voivat juoda kahvia iltapäivään asti ilman uniongelmia. Voit kokeilla kahvia ja mustaa teetä kofeiinittomina versioina.

4. Erota erityisherkkyys trauman tai sairauden oireista

Huomioi, että traumatisoitumisen, somaattisen sairauden tai neuropsykiatrisen sairauden oirekuva saattaa sekoittua erityisherkkyyteen. Kyseessä on kuitenkin eri ilmiö.  Jos herkkyysoireiden taustalla on tällaisia syitä, avun hakemista ei kannata lykätä kokeilemalla self-help-kikkoja, jotka eivät korjaa syvemmällä vaikuttavia tekijöitä.

5. Harjoittele tietoista läsnäoloa

Jollekin voivat toimia mindfulness-harjoitukset, toiselle rauhalliset metsäkävelyt. Myös meditaatioiden vaikutuksissa on eroja ja juuri itselle toimiva harjoitus voi olla mikä vain perinteisestä istumameditaatiosta pariin astangajoogan aamutervehdykseen. Paras harjoitus on se, joka tulee tehtyä säännöllisesti.

6. Hyödynnä kehollisia tekniikoita

Kokeilemisen arvoisia ovat esimerkiksi erilaiset vagushermoa aktivoivat hengitykset, mind body bridging -tekniikka, perhoshalaus, tärinä sekä erilaiset sensomotoriset tekniikat, joita sinulle voi opettaa keho-orientoitunut psykoterapeutti.  Paras teho kehollisista rentoutuskeinoista tulee aluksi ammattilaisen ohjaamana. Sen jälkeen myös itsenäisesti treenaamalla. On normaalia, että harjoittelu tuntuu alkuun haastavalta yksin tehtynä ja tarvitaan paljon toistoa.

Siinä missä erityisherkät ovat herkkiä ympäristön ärsykkeille, saattavat he olla tavallista herkempiä myös mieltä hoitavien tekniikoiden myönteisille vaikutuksille. 

Tietoisesta läsnäolosta ja mindfulnessista on melko vakaata näyttöä hyvinvoinnin tukemisessa. Itsensä aistiherkäksi, introvertiksi tai kuormittuvaksi kokevalle niistä on todennäköisesti erityisen paljon hyötyä, koska kaikenlainen kiire ja häly kuormittavat heitä enemmän. Tietoisuusharjoitukset auttavat juuri näissä tilanteissa rauhoittumaan.

SAARA NOLVI

Erityisherkkyyden käsitteen suurin hyöty on itsensä ymmärtämisen ja itsemyötätunnon lisäämisen välineenä. Saara muistuttaa kuitenkin, ettei yhden piirteen kannata antaa rajoittaa liikaa omia tekemisiä. Erityisherkkyydellä ei myöskään voi perustella esimerkiksi epävakaata käytöstä.

Sanoisin, että jos esimerkiksi ihmissuhteissa ilmenee jatkuvia vakavia ristiriitoja tai arjessa on suuria toimintakyvyn haasteita, kyse on aina jostakin muusta kuin persoonallisuuspiirteistä. Silloin olisi hyvä hakeutua ammattilaisen vastaanotolle, joka voi arvioida muita mahdollisia tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä.”

SAARA NOLVI

Yllä listatuista tekniikoista tulee vielä erikseen kirjoituksia tähän blogiin.

%d bloggaajaa tykkää tästä: