Ghosting-selviytymispakkaus: Ilman selityksiä jätetty voi saada rauhan

”Jos et sä soita, mä sinuun turhaan rakastuin, jos et sä soita, miksi sua vielä odotan”, lauloi Anna Hanski 90-luvulla. Ghostaaminen eli ilman selkeää viestintää tapahtuva hylkääminen ei siis ole aivan tuore ilmiö.  Sitä on esiintynyt kauan ennen nykyteknologiaa, joskin kivikaudella pariutumiseen tähtäävä vuorovaikutus lienee tapahtunut suoraviivaisemmin. Lähinnä olosuhteiden pakosta.

Tänä päivänä aivomme ovat edelleen vanhanaikaiset ja kaipaavat varsinkin rakkausasioissa kyllä vai ei -vastauksia. Moderni teknologia on vain sotkenut koko pakan. Enää ei puhelimen äärellä odottelu yksin riitä, vaan voi käydä kuten elokuvassa ”Jätä se!” Eräässä kohtauksessa Drew Barrymoren esittämä sinkku pohtii:

”Kaipaan aikoja, jolloin oli vain yksi puhelinnumero, yksi vastaaja ja vastaajassa yksi ainoa kasetti. Kasetissa oli mieheltä viesti tai sitten ei ollut. Nyt täytyy tarkistella kaikkia näitä portaaleja tullakseen torjutuksi seitsemän erilaisen teknologian välityksellä. Se on uuvuttavaa.”   

Jos sinä tunnistat turhautuneesi ghostatuksi tulemiseen, suosittelen Jätä se -elokuvaa sekä samannimistä erittäin hauskaa kirjaa. Lisäksi tietenkin tätä blogijuttua, jonka olen kirjoittanut kollegani, tutkijatohtori Saara Nolvin kanssa. Saara on koonnut mukaan ghostaamisen kaltaisista ilmiöistä saatavilla olevaa tutkimustietoa. Mukana menossa on myös Mirka Paavilainen, joka selvittää ghostaamisen taustalla vaikuttavia mekanismeja kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta. Mirka on psykologi, psykoterapeutti ja seksuaalineuvoja. Hän tekee töitä sekä yksilöiden että parien kanssa lisääntymisterveyden ja seksologian kysymyksissä. Löydät jutun varrelta myös vertaiskokemusta haastattelemani kokemusasiantuntijan sitaatteina.

Ilmainen kuvapankkikuva tunnisteilla hauska, huoleton, ihmiset
Heillä menee hyvin ja kommunikaatio toimii.

Mikä ihmeen ghostaus?

Ghostaamisella (engl. ghosting) tarkoitetaan kumppanin tai ystävän kanssa tapahtuneesta yhteydenpidosta vetäytymistä ilman erillistä varoitusta ja selitystä. Ghostaukselle on tyypillistä, ettei toisen yhteydenottopyyntöihin enää vastata. Ghosting-kokemukset ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet menneiden 10-20 vuoden aikana. Todennäköisimmin syynä on sosiaalisen median ja deittisovellusten yleistynyt käyttö. Myös kumppanin etsiminen on siirtynyt vahvemmin verkkoon loputtomine vaihtoehtoineen, joten yhä useampi kohtaa ghostausta ja kärsii siihen liittyvistä stressireaktioista, huolesta sekä hylätyksi tulemisen kokemuksista.

Ghostaus aktivoi ulkopuolelle jäämisen tunteen

”Yöllä heräilin toistuvasti katsomaan puhelinta. Seuraava päivä pakollisessa menossa oli jo vähän itkuherkkää ja ajatus vaihteli siitä, että on tapahtunut jotain kamalaa siihen, että on ghostannut. Puhelut eivät hälyttäneet.”

Miksi tuntuu niin kurjalta, kun toinen vetäytyy yhteydenpidosta eikä anna mitään selitystä? Vaikka deitti- ja virtuaalimaailman ”ghostauksesta” on melko vähän tutkimusta, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ulkopuolelle jäämistä on tutkittu vuosikymmeniä. Toisten ihmisten kanssa yhteen liittyminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen kokeminen ovat ihmisen perustarpeita, jopa koko psyykkisen hyvinvoinnin perusta. Huomiotta jääminen ja torjutuksi tuleminen taas ovat kaikissa kulttuureissa erittäin epämiellyttäviksi koettuja. Ne aktivoivat samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu 1 ja heikentävät itsetuntoa sekä merkityksellisyyden ja hallinnan kokemuksia 2.

Verkossa tapahtuva huomiotta jääminen näyttää aiheuttavan samanlaisia tuntemuksia, kuin ulkopuolelle jääminen reaalimaailman tilanteissa 3,4. Sosiaalisen median puolella vuorovaikutuksesta vetäytyminen on helpompaa, kuin kasvokkaisessa kommunikaatiossa ja Mirka Paavilaisen mukaan tämä lisää vastuutonta käyttäytymistä. Syyt syvempien ihmissuhteiden solmimisen vaikeuksiin ovat kuitenkin edelleen aivan samoja, kuin ennen teknologian yleistymistä.

”Viilsi syvältä, että jo tapailun alussa olin kertonut pelkääväni katoomista ja hän vannoi, ettei ikinä tekisi niin.”

Ilmainen kuvapankkikuva tunnisteilla älypuhelin, android, androidi
Deittailukulttuurin luonne on muuttunut. Jos tapailee useita ihmisiä kevyesti yhtä aikaa, ei välttämättä jaksa panostaa jokaisen suhteen katkaisemiseen.

Miksi ghostaaja ghostaa?

”Hyvin yleistä tuntuu Suomessa olevan se, että tapailun tai minkä lie päättäminen on se, että toinen ajattelee niin, vaikka ei sitä ääneen sanoisikaan. Luo melkoista epävarmuutta ihmissuhteisiin.”

Tyypillisimmin ghosting liittyy tilanteisiin, jossa toisella osapuolella olisi edessään epämiellyttävä tehtävä: ilmoittaa toiselle, ettei halua jatkaa tapailua tai ystävyyttä, tai haluaa erota kokonaan. Keskeinen motiivi ghostaamiseen on siis epämiellyttävän vuorovaikutustilanteen ja sen itsessä herättämien tunteiden sekä fyysisten stressireaktioiden välttäminen. Kyse on siis itsesäätelystrategiasta, joka helpottaa omaa oloa, mutta aiheuttaa muille tuskaa. Välttelijä saattaa käyttää samaa strategiaa muissakin kuin ihmissuhdetilanteissa.

Tarve välttää epämiellyttävä tilanne on siis suurempi, kuin tarve viestiä suoraselkäisesti ja ajoissa sekä käydä yhdessä läpi suhteen päättymisen syyt.

”Muutaman kuukauden päästä kyselin asiasta. Sain vastauksen, että hän oli vähän tapaillut toistakin eikä tiennyt mitä haluaisi mun kanssa.”

On viitteitä myös siitä, että osa torjunnan ja huomiotta jäämisen kohteiksi joutuneista käyttää jatkossa itsekin kielteisempiä vuorovaikutuskeinoja 10. Joskus ghostaajan rehellinen selitys toiminnalleen on se, että hän on alkanut suojata itseään ghostaamalla esimerkiksi hylkätyksi tulemisen seurauksena.

Mitkä tekijät kiintymyssuhdetyylissä johtavat ghostaamiseen?

Tässä yhteydessä kiintymyssuhdetyyli voidaan määritellä toistuvaksi käyttäytymismalliksi, jolla ihminen on oppinut toimimaan läheisissä ihmissuhteissa. Kiintymystyyli on varhaisista ihmissuhteista lähtien muodostuva tapa olla ja toimia suhteessa läheisimpiin ihmisiin, kuten perheenjäseniin tai kumppaniin intiimisuhteessa.

Mirka Paavilainen toteaa, että välttelevä tyyppi on keskeinen, kun puhutaan ghostaamisesta ja antaa perusteellisen selvennyksen:

”Välttelevään kiintymystyyliin sisältyy vaikeus sietää tunnetason läheisyyttä parisuhteessa. Välttelevästi kiintyneen henkilön on usein vaikea luottaa muihin ihmisiin, ilmaista syvempiä tunteitaan tai asettua haavoittuvaksi läheisen ihmisen seurassa.

Välttelevällä tyylillä toimiva ihminen on usein varhaisissa ihmissuhteissaan oppinut, että omien syvimpien tarpeiden kanssa on syytä pärjätä yksin eikä tarvitsevuus ole hyväksyttävää tai turvallista. Tällöin uusissakin ihmissuhteissa olo voi tuntua hyvältä niin kauan, kun suhde ei etene syvällisempää tunnetason läheisyyttä edellyttävään suuntaan.

Mikäli uusi kumppani alkaa ilmaista voimakkaampaa kiintymystä, tarvitsevuutta tai toivetta tunnetason sitoutumisesta, välttelevästi kiintynyt voi kokea vuorovaikutuksen muutoksen liian ahdistavaksi ja tuntea tarvetta perääntyä ja suojautua läheisyydeltä.

Kiintymystyyliin kuuluva vetäytyminen on usein hyvin automatisoitunut reaktio, jonka syvempiä vaikuttimia henkilö itse ei välttämättä tunnista. Näin ollen hän ei edes itse ymmärrä, miksi kehittyvä suhde alkoi ahdistaa, jolloin oman reagoinnin selittäminen deittailukumppanille voi tuntua mahdottomalta. Deittailukumppanissa kun ei välttämättä sinänsä ole todellakaan mitään vikaa, mutta orastavalta läheisyydeltä on vain syytä suojautua.

Voi myös olla niin, että deittikumppani ei tutustumisen myötä tunnukaan sopivalta matchilta, mutta välttelevästi kiintyneen voi olla hyvin vaikea ilmaista tässäkään tapauksessa aitoa tarvettaan lopettaa orastava suhde, vaan tarpeen ilmaisu vältetään ghostaamalla.

Välttelevästi kiintynyt henkilö voi hämmennyksessään lähteä reagoimaan lopettamalla yhteydenpidon tykkänään, jolloin oma olo saattaa helpottua nopeasti potentiaalisesti liian läheisen ihmissuhteen uhan poistuessa. Tämän toimintatyylin toistuessa siitä voi tulla systemaattinen tapa, jolla mielensä liikkeitä ymmärtämätön henkilö ratkoo tilanteet, joissa deittailu alkaa herättää uhkaa liiallisen läheisyyden ja tarvitsevuuden astumisesta omaan elämään. Kun itse ei ymmärrä, mistä uhan tunne johtuu, sitä ei voi myöskään selittää toiselle, joten yhteydenpidon lopettaminen tuntuu helpommalta ratkaisulta kuin vastuun ottaminen tunteitaan avaamalla. Ahdistuksen nopea helpottuminen voi myös toimia palkintona, joka kannustaa toistamaan käytöstä jatkossakin, jos uhan tunne taas herää uusien deittikumppaneiden kanssa.”

Ennen vastapuolen kiintymyssuhteen diagnosoimista on hyvä muistaa, että suoraa viestintää välttelevän toimintamallin taustalla vaikuttaa useita erilaisia syitä, kuten tunnelukkoja, sosiaalisten taitojen puutteita tai yksinkertaisesti muuttunut viestintäkulttuuri. Osalla ghostaajista kiintymyssuhde on turvallinen ja etsimänsä löydettyään he ovat kykeneväisiä muodostamaan vakaan suhteen. Sen sijaan tapailun alkuvaiheessa moni on turtunut nopeaan feidaamiseen eikä mieleen välttämättä juolahda, miltä se voi vastapuolesta tuntua. Nopea penkitys tai väistöliike on pelin henki ja säästää kaikkien aikaa ja vaivaa, hän saattaa ajatella.

Ghostaajan havahtumista toimintansa seuraamuksiin ei edesauta se, että moni ghostattu välttää kertomasta suoraan, kuinka paljon yhtäkkinen katoaminen on sattunut ja aiheuttanut huolta. Tilanteessa, jossa ghostatulla ei ole enää mitään kontrollia tapahtumiin, voi hänestä tuntua tärkeältä suojata itseään edes piilottamalla tuskallinen tunnekokemuksensa.

Joissain tapauksissa välttelykäyttäytymistä selviytymiskeinonaan käyttävä ghostaaja ei tosin muuta toimintaansa, vaikka sen ikävistä seurauksista kerrottaisiin hänelle. Hän saattaa hävetä tai pelätä konfliktitilanteita niin paljon, että pakenee yhä syvemmälle kuoreensa ja välttely jatkuu.

Miten oma kiintymyssuhde voi vaikuttaa ghostatuksi tulemisen kokemukseen?

Mikä voisi suojella ghostauksen kohdetta? Miksi osa meistä antaa asian olla, kun taas toiset jatkavat suorastaan epätoivoisesti itsensä syyttämistä hylätyksi tulemisesta? Tai jopa yrityksiä saada ghostaaja takaisin.

Mirka Paavilainen avaa ilmiöitä:

”Turvallisesti kiintyneen tyypin voi olla helpompi tukeutua vahvaan perususkomukseensa, että yleensä ihmisiin kuitenkin voi luottaa, haavoittuvaksi asettuminen on sallittua ja hyödyllistä ja koettu pettymys on vain yksittäistapaus, minkä perusteella ei voi vetää laajempia johtopäätöksiä omista mahdollisuuksista parisuhteeseen. Turvallisesti kiintynyt osaa tilanteessa todennäköisemmin myös tukeutua pettymyksensä kanssa läheisiinsä.

Välttelevästi kiintyneelle ghostatuksi tuleminen voi taas merkitä jälleen yhtä osoitusta siitä, että itsensä avaaminen ja toiseen ihmiseen tukeutuminen ja kiintyminen ei ole järkevää ja elämää on hyvä jatkaa vain itseensä turvautuen.

Takertuvan tai ristiriitaisen kiintymystyylin omaavalle taas tyypillistä saattaa olla se, että ghostaaminen herättää hyvin voimakkaita yksinjäämisen, huonouden tai jopa epätoivon tunteita, joihin hän yrittää saada helpotusta jatkamalla ghostaajan tavoittelua.”

Jos siis huomaat toistelevasi, ettet olisi ketään tarvinnutkaan tai jahtaavasi edelleen tyyppiä, joka ei todennäköisesti ole joutunut sairaalaan tai uponnut suohon älypuhelin kädessään, voit hyötyä kiintymyssuhdetyylisi tutkimisesta. Ennen kaikkea itsemyötätunnosta. Kohtele itse itseäsi hyvin, vaikka toinen ei osannutkaan!

Torjutuksi tulemisen kokemukset uuvuttavat

Kun joku, josta välitämme jättää vastaamatta viestiin somessa tai deittisovelluksessa, useimmissa meistä aktivoituu torjutuksi tulemisen kipu. Toistuessaan kokemus on uuvuttava. Se lisää merkityksettömyyden kokemista ja kielteisiä tunteita 2,5,6. Se ettei itseä enää koe sosiaalisesti arvostetuksi, on yhteydessä sekä uupumuksen että masennuksen riskiin 7. Tilanne voi johtaa myös deittailu-uupumukseen, joka ei ole mikään muoti-ilmiö. Voimakkaasti torjutuksi tuleminen vähentää lisäksi sosiaalisen kontaktien hakemista muualta ja torjunnan aiheuttaman mielipahan kompensoimista 8. Tämä voi pitkällä aikavälillä voimistaa masennuksen ja mielipahan tunteita.

Aiempi torjutuksi tuleminen saattaa myös herkistää ghosting-kokemuksille. Toiset ihmiset ovat tosin luonnostaan herkempiä sosiaalisille signaaleille 9. Tällaisessa tilanteessa vertaistuki on erittäin tärkeää ja monia on auttanut se, että ilmiölle on nimi ja ghostaamista on alettu käsitellä mediassa.

”Kesken tuon katoamisviikon löysin ghostaus-termin mikä oli valtava helpotus! Luin kaikkea aiheesta englanniksi. Tajusin, etten ole lähellekään ainoa ja sain selitystä tuntemuksille, joissa ei tuntunut olevan järkeä.”

Deittailun etiketti 2.0 

Virtuaalideittailu ja muutkin online-kommunikaation muodot ovat tulleet jäädäkseen. Mutta miten käyttää sosiaalista mediaa ja deittipalveluita siten, että jättää itselleen ja muille myönteisiä kokemuksia?

  • On tärkeää tunnistaa, että huomiotta jättäminen ja keskustelusta ”häviäminen” voivat olla vastapuolelle hyvin vahingollisia kokemuksia, kun ihmissuhde on jo muodostunut.
  • Ghostaamisella saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia toisen elämään, vaikkei ghostaaja tätä tulisi ajatelleeksi.
  • Ihmissuhteen päättäminen tai tilanteen selittäminen toiselle antaa hänelle mahdollisuuden ymmärtää, mitä on tapahtunut ja miksi.
  • Toisen haluun lopettaa tapailu tai ihmissuhde tulee vastavuoroisesti pyrkiä suhtautumaan ymmärtäväisesti. Tilanne herättää toki tunnereaktioita, mutta niiden toistuva purkaminen suhteen päättämistä haluavaan ei rohkaise häntä toimimaan oikein. Jokaisen jaksamisella on rajat. Tämä korostuu erityisesti kuormittavassa elämäntilanteessa, jolloin voimat käydä raskaita keskusteluja voivat olla vähissä.
  • Myönteisen ja toista kunnioittavan toimintatavan noudattaminen puolin ja toisin rakentaa parempaa deittailu- ja viestintäkulttuuria. Hyvin kohdeltu kohtelee toisiakin hyvin, ja toimintamallit kehittyvät ajan saatossa.

Mitä voit tehdä, jos sinut on ghostattu?

Mirka Paavilainen kannustaa muistamaan, että ghostaajan oman mielen toiminta ja kyky olla läheisissä ihmissuhteissa voivat vaikuttaa hänen käytökseensä.

”Ghostaamisesta ei siis kannata tehdä sitä johtopäätöstä, että vika olisi ollut itsessä, sillä ghostaamisessa ei yleensä ole kyse ghostatun persoonasta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista vaan ghostaajan omasta vaikeudesta muodostaa läheisiä suhteita tai vastuullisesti ilmaista sitä, että ei halua suhdetta edistää.” 

Jos ihmissuhteen kohtalon selvitys on vielä kesken, Mirka suosittelee rohkeaa ja suoraa viestintää – silläkin riskillä, ettei vastausta kuulu.

”Radiohiljaisuus voi olla merkkinä siitä, että vastapuoli ei ehkä ylipäätään ole kykenevä rehellisyyteen ja avoimuuteen. Kiintymystyyliin pohjautuvat käyttäytymismallit eivät myöskään ole kovin nopeasti muuttuvia taipumuksia, vaikka niihin ajan kanssa voikin vaikuttaa. Selvästi ghostaavan tyypin kanssa ei ehkä kannata jäädä toivomaan nopeaa käyttäytymisen muutosta vaan tietoisesti suunnata huomio muuhun elämään, mikäli avoimempaa keskustelua ei lähde syntymään.”

Ghost haunting, tämäkin vielä

Valitettavasti usein juuri siinä vaiheessa, kun ghostattu on toipunut kärsimästään kivusta ja särystä ja siirtynyt elämässään eteenpäin, hän saattaa huomata kummituksen palanneen. Aluksi vähän varovaisessa olomuodossa. Tykkäyksiä somepostauksiin, tiivistä seuraamista, lopulta jopa yhteydenotto, joka viittaa ghostaajan jatkavan muina naisina tai miehinä siitä mihin jäätiin. Mitä ihmettä tästä pitäisi ajatella Mirka Paavilainen?

”Vetäytymisreaktion jälkeinen helpotus voi tuoda ajan mittaan ghostaajalle taas tunteen siitä, että hän on saanut riittävää etäisyyttä uhkaaviin läheisyyden tunteisiin ja palaa kontaktiin, kun ghostauksen kohteessa ei tosiaan välttämättä sinänsä hänen mielestään ollut mitään vikaa. Ghostaaja kokee sisäistä ristiriitaa siinä, että deittikumppani voi tuntua oikeinkin kiinnostavalta, kunhan suhde ei lähenny määräänsä enempää. Katkeileva yhteydenpito voi toimia suojana läheisyyden uhkaa vastaan, jos vastapuoli sen vain sallii.”

Haluatko sinä katkeilevaa kommunikaatiota vai jotain rauhoittavampaa? Oletko valmis päästämään irti vuorovaikutuksesta, joka ei toimi sinulle? Kohdistatko kallisarvoisen energiasi uusiin mahdollisuuksiin? Madonnan kappaleessa ”Power of goodbye” on hieno sanoma. Tämän myötä voimaa jokaiselle, siirtyä eteenpäin ja keskittyä ihmissuhteisiin, jotka antavat rauhaa eivätkä vie sitä.

Your heart is not open, so I must go
The spell has been broken, I loved you so
Freedom comes when you learn to let go
Creation comes when you learn to say no

Henkilö, Nainen, Eläinten, Pet, Koira, Yhdessä, Ystävät
“Never make someone else the main character in your own story.”
– J.M. Darhower, Ghosted

Tutkimusviitteitä

1.          Eisenberger NI, Lieberman MD, Williams KD. Does rejection hurt? An fMRI study of social exclusion. Science (80- ) 2003; 302:290–2.

2.          Gerber J, Wheeler L. On being rejected: A meta-analysis of experimental research on rejection. Perspect Psychol Sci 2009; 4:468–88.

3.          Williams KD, Govan CL, Croker V, Tynan D, Cruickshank M, Lam A. Investigations into differences between social- and cyberostracism. Gr Dyn 2002; 6:65–77.

4.          Filipkowski KB, Smyth JM. Plugged in but not connected: Individuals’ views of and responses to online and in-person ostracism. Comput Human Behav 2012; 28:1241–53.

5.          Donate APG, Marques LM, Lapenta OM, Asthana MK, Amodio D, Boggio PS. Ostracism via virtual chat room – Effects on basic needs, anger and pain. PLoS One 2017; 12.

6.          Smith A, Williams KD. R U There? Ostracism by Cell Phone Text Messages. Twenge & Campbell [Internet] 2003 [cited 2020 May 3]; Available from: http://www.psy.mq.edu.au/staff/kip/Announce/Cyberball

7.          Thompson MJ, Carlson DS, Kacmar KM, Vogel RM. The Cost of Being Ignored: Emotional Exhaustion in the Work and Family Domains. J Appl Psychol 2019; 105.

8.          Schaan VK, Schulz A, Bernstein M, Schächinger H, Vögele C. Effects of rejection intensity and rejection sensitivity on social approach behavior in women. PLoS One [Internet] 2020 [cited 2020 May 3]; 15:e0227799. Available from: https://dx.plos.org/10.1371/journal.pone.0227799

9.          Covert JM, Stefanone MA. Does Rejection Still Hurt? Examining the Effects of Network Attention and Exposure to Online Social Exclusion. Soc Sci Comput Rev 2020; 38:170–86.

10.       Kothgassner OD, Griesinger M, Kettner K, Wayan K, Völkl-Kernstock S, Hlavacs H, Beutl L, Felnhofer A. Real-life prosocial behavior decreases after being socially excluded by avatars, not agents. Comput Human Behav 2017; 70:261–9.

Tutkimuskoosteen kokosi Saara Nolvi

Mirka Paavilainen vinkkaa lisäksi tutkimuksesta liittyen kiintymyssuhdetyylien ja erostrategioiden kytkentöihin :

Tara J.Collins & Omri Gillath. Attachment, breakup strategies, and associated outcomes: The effects of security enhancement on the selection of breakup strategies. Journal of Research in Personality, Volume 46, Issue 2, April 2012, Pages 210-222.